Ne valvotut ja valvotut yöt

Viime viikkoon asti saimme nauttia aurinkoisista ja lämpimistä syyspäivistä. Ihmeellistä, että jo syyskuun loppu ja ulkovaatteille ei ole ollut juuri tarvetta. Mutta eipä se haittaa mitään.

1-vuotias vauvamme valvotti taas viime yönä. Aamulla olo on sumuinen, mutta arkirutiinit on hoidettava. Mies sanoikin yöllä, että ihmettelee miten pysyn tolpillani. En itsekään tiedä, mutta onneksi pärjään vähällä unella. Yli 400 katkonaista tai valvottua yötä jo, lukuunottamatta kolmea, jotka olen ollut pois kotoa. Kaikkeen sitä näköjään tottuu.

Esikoinen on kerhoillut ja ruokakaupassa on käyty. Tänään pysymme loppupäivän sisällä, koska kaksi pienintä kipeänä.